Digiloikan pituus riippuu siihen satsatuista euroista

Aamulehden Lukijalta-palstalla julkaistiin tänään Tuomo Pekkasen kanssa kirjoittamamme mielipidekirjoitus tvt:n käytöstä kouluissa. Teksti löytyy alta.

Koulujen digiloikan pituus riippuu siihen satsatuista euroista

Yhteiskunta muuttuu vauhdilla ja vaatimukset kansalaisten osaamiselle siinä samassa. Nykykoulun pitää opettaa lapsia ja nuoria suoriutumaan ammateissa, joita ei välttämättä ole vielä edes olemassa. Tähän yhteiskunnan ja työn murrokseen koulu pyrkii vastaamaan ensi syksynä käyttöön otettavilla uusilla opetussuunnitelmien perusteilla. Digitaalisaatio ja tieto- ja viestintäteknologian (TVT) käyttö on yksi tärkeä kehityksen kohde. Tietotekniikan tulee olla osa oppimista ja koulua siinä missä muutakin yhteiskuntaa.

Opettajilta ei puutu intoa digitalisaation käyttöönottoon opetuksessa, tutkimuksien mukaan opettajien suhtautuminen on pääosin positiivista. Mahdollisuudet TVT:n käyttöön taasen vaihtelevat suuresti. Digitalisaatio etenee kouluissa hyvin epätasaisesti. Innokas asenne ei riitä, jos opettajille ei tarjota riittävää koulutusta ja toimivaa välineistöä. Erot kunnittain, kouluittain ja opettajittain ovat erittäin suuria. Pelko oppilaiden välisen tasa-arvon karkaamisesta entistä kauemmas on aiheellinen.

Jokaisessa koulussa tulisi olla nopeat ja vakaat verkkoyhteydet, riittävä sekä hyvin ylläpidetty laitekanta ja opettajilla taitoa kehittää pedagogisesti järkeviä tapoja käyttää yllä mainittuja resursseja. Jos yksikin yllä mainituista osista jää jälkeen muista, ei kokonaisuus toimi hyvin. Seutukunnallinen kehittäminen, tiivis yhteistyö kuntien ja koulujen sekä opettajien välillä ovat avainasemassa niin taloudellisesti kuin pedagogisestikin toimivien sekä tasa-arvoisten ratkaisujen löytämiselle koulujen ja opetuksen kehittämiseen.

Digitalisaation hyödyntäminen ei voi tapahtua muun rahoituksen kustannuksella. Kasvavat ryhmäkoot syövät välittömästi saavutetut digiloikan edut. Digiloikkaa ei tehdä, jotta perusopetus olisi halvempaa, vaan jotta se olisi parempaa, ja jotta oppilaat oppisivat paremmin. Opettajien kouluttaminen, laitteiden hankkiminen ja ylläpito sekä toimivat verkkoyhteydet vaativat lisää rahaa, ei vähemmän. Otetun digiloikan pituus riippuu suoraan siihen satsatuista euroista.

Väinö Friman, lehtori, varavaltuutettu (vihr.)

Tuomo Pekkanen, lehtori, TVT-koordinaattori

Neljä näkökulmaa gmo-kannan harkitsemisen tueksi vihreille ja vähän muillekin

Ympäristöjärjestöt ja myös Vihreät ovat perinteisesti suhtautuneet kasvien jalostukseen geneettisellä muuuntelulla varsin nihkeästi. Viikonlopun puoluekokouksessa käsitellään puoluekokousaloite, jossa Viite - Tieteen ja tekniikan vihreät vaatii puoluetta toteamaan, että vallitsee riittävä tieteellinen konsensus siitä, että gmo-ruoalla ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia. Keskustelu tullee olemaan mielenkiintoista. Olen Viitteen kanssa samaa mieltä tietellisestä konsensuksesta, ja yleisestikin suhtaumiseni gmo-lajikkeisiin on kehittynyt jatkuvasti positiivisemmaksi. Alle olen listannut muutaman näkökulman, jotka ovat omaan ajatteluuni vakuttaneet, ja jotka mielestäni puoltavat aika vahvasti gmo-lajikkeiden viljelemistä.

1. Ei ole näyttöä gmo-lajikkeiden aiheuttamista terveyshaitoista ihmisille.

Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia NAS julkaisi tällä viikolla raportin, joka arvioi monipuolisesti gmo-lajikkeista tehdyn tietellisen tutkimuksen tilaa. Yhtenä monista asioista raportissa käsiteltiin gmo-lajikkeiden vaikutusta ihmisen terveyteen. Niin eläinkokeissa kuin epidemiologisissa tutkimuksissakaan ei ole löydetty näyttöä terveyshaitoista. Gmo-lajikkeita on viljelty kohta 20 vuotta, eikä haittavaikutuksia ainakaan vielä ole pystytty havaitsemaan. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että terveydellisiä haittavaikutuksia ei ole.

2. Maailman ruoantuotannon on kasvettava 70% vuoden 2009 tasosta vuoteen 2050 mennessä

Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi 2009 keskustelupaperin How to feed the world in 2050. Väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin, ja nälänhädän poistaminen on ongelma nykyisellä väestölläkin. Paperin kanta geneettiseen muokkaamiseen ei ole kovin selkeä, mutta paperi kuitenkin antaa hyvän kuvan ruokaturvallisuuden takaamisen haastavuudesta. En halua väittää, että gmo-lajikkeet olisivat kaiken ratkaiseva taikatemppu, mutta koko maailman väestön ruokkiminen on niin iso haaste, että tietyn jalostusmenetelmän kieltäminen ilman hyvää syytä on typerää. 

3. Gmo-lajikkeiden satoisuus on parempi

PLOS ONE -lehdessä vuonna 2014 julkaistu meta-analyysi näytti, että gmo-lajikkeiden käyttöönoton seurauksena satoisuus on kasvanut 22% ja torjunta-aineiden käyttö on laskenut 37%. Gmo-lajikkeet siis auttavat satoisuuden parantamisessa jo tälläkin hetkellä. Viljelykelpoista maata ei ole maapallolla käyttämättä, jos ja kun emme halua raivata metsää pelloiksi. Samalla määrällä hehtaareja pitää pystyä siis tuottamaan tulevaisuudessa enemmän ruokaa. Gmo-lajikkeiden käyttö on yksi keino tehostaa maa-alan tuottavuutta.

4. Geneettisellä muuntelulla voidaan parantaa viljelykasvien ravintosisältöä

A-vitamiinin puutos aiheuttaa lapsissa sokeutta ja tappaa satoja tuhansia lapsia vuosittain. Yhtenä keinona taistella puutosta vastaan on geneettisen muuntelun avulla lisätä beetakaroteenin määrää esimerkiksi riisissä tai banaanissa. Kuten aikaisemmissakin kohdissa, gmo-riisi tai -banaani yksin ei voi poistaa A-vitamiinin puutoksen aiheuttamia kärsimyksiä, mutta ainakin minun on vaikea keksiä hyvä perustelua sille, miksi yhden toimivan työkalun kieltäminen olisi perusteltua. 

Tämä listaus ei ole mitenkään tyhjentävä tai syvällinen, mutta pidän näiden kysymysten huolellista pohtimista tärkeänä. Jos gmo-lajikkeiden kasvatuksesta halutaan luopua, pitäisi pystyä esittämään luopumiselle vankat perusteet.