Aamulehti julkaisi tänään vastineeni maanantaiseen mielipidekirjoitukseen glyfosaatin vaaroista. Harva se viikko näyttää mielipidepalstalla olevan faktojen puolesta kyseenalaisia kirjoituksia.
Väärällä tiedolla ei autismin riskiä pienennetä
Mauri Mattsson kirjoitti mielipidepalstalla 17.8. kasvinsuojeluaine glyfosaatin riskeistä. Elinympäristömme kemikaaliriskien minimoiminen on tärkeää, mutta se onnistuu vain käyttämällä parasta mahdollista tieteellistä tietoa. Mattssonin kirjoituksessa oli useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Autismidiagnoosien määrä yhdysvalloissa on kasvanut lähinnä diagnosointiperiaatteiden muuttumisen johdosta. Epärehellisellä tilastojen käytöllä autismin kasvu saadaan korreloimaan glyfosaatin käytön kanssa mutta toisaalta myös luomutuotteiden myynnin kanssa. Samalla tavalla kuin olisi tyhmää väittää jäätelönsyönnin aiheuttavan hukkumiskuolemia, koska molempia esiintyy enemmän helteisinä päivinä, ei voida päätellä luomuruoan tai glyfosaatin aiheuttavan autismia. Tämmöisistä ei ole myöskään ikinä MIT:n julkaisemassa tutkimuksessa väitetty.
Washingtonin osavaltion yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan glyfosaatti ei myöskään kerry äidinmaitoon. Tutkimus näyttää vääräksi aikaisemman aktivistiryhmän julkaiseman raportin, jota ei oltu vertaisarvioitu, ja josta Mattssonkin kenties on hälyttävän korkeat lukunsa saanut.
Riittävän ravinnon ja terveellisen ympäristön järjestäminen maapallon miljardeille ihmisille ei ole helppo ongelma ratkaistavaksi. Maanviljelysmaan määrä on rajallinen, ja kaikenlaisella viljelytoiminnalla on vaikutuksensa ympäristöön. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on yksi huomioitava näkökohta monien joukossa. Faktojen vääristely ja tarpeeton pelottelu eivät ole rakentavia tapoja käydä dialogia parhaista ratkaisuista.
Väinö Friman, FM, varavaltuutettu (vihr.), Tampere
Hei Väinö
VastaaPoistaVanhana skepsisläisenä ymmärrän hyvin kantasi ja perusteesi, ja että korrelaatio ei ole todiste syy-seuraussuhteelle mutta ei myöskään este sen olemassaololle.
Glyfosaatin kohdalla olemme mahdollisesti tekemisissä hyvin vakavan asian kanssa ja siksi siihen olisi syytä suhtautua erityisellä varovaisuudella. Tähän viittaa myös uusi The New England Journal of Medine:n artikkeli: "GMOs, Herbicides, and Public Health"
http://www.nejm.org/doi/full/10.1056/NEJMp1505660#.Vdmv4nQypco.facebook
Siinä todetaan mm. glyfosaatin käytön lisääntyneen vuoden 1974 0,4 milj kg:sta 113 milj. kg:aan vuonna 2014.
Jos kotipuutarhuri ruiskuttaa Roundupia joidenkin rikkaruohojen hävittämiseksi, niin tästä tuskin on mitään erityistä varaa kenellekään, kun kokonaismäärät ovat hyvin pieniä, ja samoin altistuneet kasvit ja eläimet rajattuja. Tilanne on kuitenkin aivan toinen, jos ainetta ruiskutetaan järjestelmällisesti tonnikaupalla viljelmille niin, että kaikki kasvit, marjat, hedelmät, eläimet, linnut, hyönteiset, bakteerit, madot, maaperä, pinta- ja, pohjavedet jne. altistuvat sille ja vielä toistuvasti vuodesta toiseen. Olisi minustä äärimmäinen ihme, jos tuon alueen ekosysteemi ei tuosta vaurioituisi tavalla tai toisella.
Se tiedetään, että glyfosaatti ei pieninä pitoisuuksina vaikuta suoraan ihmisen aineenvaihduntaan, jolloin mahdolliset jäämät elintarvikkeissa eivät ole välittömästi myrkyllisiä. Toisaalta tiedämme, että syntymän jälkeen ihmisen autoimmunologisen järjestelmän kehittymiseen vaikuttavat merkittävästi suolistossa toimivat bakteerit ja koko tuon bakteerikannan kehittyminen ensimmäisten elinviikkojen ja kuukausien aikana. Jos lapsen saamassa ruoassa imetysvaiheen jälkeen on glyfosaattijäämiä, niin nämä voivat hyvinkin häiritä tuon bakteeriflooran kehittymistä ja siten vaikuttaa sekä immuunijärjestelmän kehittymiseen että tähän oleellisesti kytkeytyvän suoliston hermoston kehittymiseen. Tällä taas on suora yhteys koko hermojärjestelmän kehittymiseen. Ei ole (vielä) todistettu, että glyfosaatti häritsisi tätä kehitystapahtumaa mutta se on täysin mahdollinen riskiskenario, jonka olemassoloa en uskaltaisi pitää mahdottomana ainakaan näitä torjunta-aineita valmistavan teollisuuden rahoittamien tutkimusten perusteella, kun tiedämme miten esim. VW jäi juuri kiinni virallisten tutkimusorganisaatioiden saamien tulosten manipuloinnista, eivätkä he olleet edes rahoittamassa näitä mittauksia. Tässä kohtaa on hyvä muistaa, että jokin yritys voi tilata tutkimuksia vaikka kuinka paljon ja julkistaa niistä vain heidän kannaltaan suosiolliset tulokset. Julkisuudessa näkyy silloin vain, että KAIKKI tutkimukset osoittavat asian olevan juuri haluttujen mainosväitteiden ja viranomaisvaatimusten mukaisia.
Voi olla, että glyfosaatin kohdalla näemme ihmeen, että tuloksena ei ole jotain vastaavaa kuin esim. Ruovedellä Runebergin lähteellä, josta saa kuvan näiden linkkien kautta: https://goo.gl/bGMvOq
https://www.youtube.com/watch?v=9kX57HaVUrw Siellä on enää vaikea löytää runoilijan tunnelmaa: "Sua lähde kaunis, katselen".