Ympäristöjärjestöt ja myös Vihreät ovat perinteisesti suhtautuneet kasvien jalostukseen geneettisellä muuuntelulla varsin nihkeästi. Viikonlopun puoluekokouksessa käsitellään puoluekokousaloite, jossa Viite - Tieteen ja tekniikan vihreät vaatii puoluetta toteamaan, että vallitsee riittävä tieteellinen konsensus siitä, että gmo-ruoalla ei ole terveydellisiä haittavaikutuksia. Keskustelu tullee olemaan mielenkiintoista. Olen Viitteen kanssa samaa mieltä tietellisestä konsensuksesta, ja yleisestikin suhtaumiseni gmo-lajikkeisiin on kehittynyt jatkuvasti positiivisemmaksi. Alle olen listannut muutaman näkökulman, jotka ovat omaan ajatteluuni vakuttaneet, ja jotka mielestäni puoltavat aika vahvasti gmo-lajikkeiden viljelemistä.
1. Ei ole näyttöä gmo-lajikkeiden aiheuttamista terveyshaitoista ihmisille.
Yhdysvaltain kansallinen tiedeakatemia NAS julkaisi tällä viikolla raportin, joka arvioi monipuolisesti gmo-lajikkeista tehdyn tietellisen tutkimuksen tilaa. Yhtenä monista asioista raportissa käsiteltiin gmo-lajikkeiden vaikutusta ihmisen terveyteen. Niin eläinkokeissa kuin epidemiologisissa tutkimuksissakaan ei ole löydetty näyttöä terveyshaitoista. Gmo-lajikkeita on viljelty kohta 20 vuotta, eikä haittavaikutuksia ainakaan vielä ole pystytty havaitsemaan. Näyttää hyvin todennäköiseltä, että terveydellisiä haittavaikutuksia ei ole.
2. Maailman ruoantuotannon on kasvettava 70% vuoden 2009 tasosta vuoteen 2050 mennessä
Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO julkaisi 2009 keskustelupaperin How to feed the world in 2050. Väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä yli yhdeksään miljardiin, ja nälänhädän poistaminen on ongelma nykyisellä väestölläkin. Paperin kanta geneettiseen muokkaamiseen ei ole kovin selkeä, mutta paperi kuitenkin antaa hyvän kuvan ruokaturvallisuuden takaamisen haastavuudesta. En halua väittää, että gmo-lajikkeet olisivat kaiken ratkaiseva taikatemppu, mutta koko maailman väestön ruokkiminen on niin iso haaste, että tietyn jalostusmenetelmän kieltäminen ilman hyvää syytä on typerää.
3. Gmo-lajikkeiden satoisuus on parempi
PLOS ONE -lehdessä vuonna 2014 julkaistu meta-analyysi näytti, että gmo-lajikkeiden käyttöönoton seurauksena satoisuus on kasvanut 22% ja torjunta-aineiden käyttö on laskenut 37%. Gmo-lajikkeet siis auttavat satoisuuden parantamisessa jo tälläkin hetkellä. Viljelykelpoista maata ei ole maapallolla käyttämättä, jos ja kun emme halua raivata metsää pelloiksi. Samalla määrällä hehtaareja pitää pystyä siis tuottamaan tulevaisuudessa enemmän ruokaa. Gmo-lajikkeiden käyttö on yksi keino tehostaa maa-alan tuottavuutta.
4. Geneettisellä muuntelulla voidaan parantaa viljelykasvien ravintosisältöä
A-vitamiinin puutos aiheuttaa lapsissa sokeutta ja tappaa satoja tuhansia lapsia vuosittain. Yhtenä keinona taistella puutosta vastaan on geneettisen muuntelun avulla lisätä beetakaroteenin määrää esimerkiksi riisissä tai banaanissa. Kuten aikaisemmissakin kohdissa, gmo-riisi tai -banaani yksin ei voi poistaa A-vitamiinin puutoksen aiheuttamia kärsimyksiä, mutta ainakin minun on vaikea keksiä hyvä perustelua sille, miksi yhden toimivan työkalun kieltäminen olisi perusteltua.
Tämä listaus ei ole mitenkään tyhjentävä tai syvällinen, mutta pidän näiden kysymysten huolellista pohtimista tärkeänä. Jos gmo-lajikkeiden kasvatuksesta halutaan luopua, pitäisi pystyä esittämään luopumiselle vankat perusteet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti