Aamulehti julkaisi tänään vastineeni maanantaiseen mielipidekirjoitukseen glyfosaatin vaaroista. Harva se viikko näyttää mielipidepalstalla olevan faktojen puolesta kyseenalaisia kirjoituksia.
Väärällä tiedolla ei autismin riskiä pienennetä
Mauri Mattsson kirjoitti mielipidepalstalla 17.8. kasvinsuojeluaine glyfosaatin riskeistä. Elinympäristömme kemikaaliriskien minimoiminen on tärkeää, mutta se onnistuu vain käyttämällä parasta mahdollista tieteellistä tietoa. Mattssonin kirjoituksessa oli useita väitteitä, jotka eivät pidä paikkaansa.
Autismidiagnoosien määrä yhdysvalloissa on kasvanut lähinnä diagnosointiperiaatteiden muuttumisen johdosta. Epärehellisellä tilastojen käytöllä autismin kasvu saadaan korreloimaan glyfosaatin käytön kanssa mutta toisaalta myös luomutuotteiden myynnin kanssa. Samalla tavalla kuin olisi tyhmää väittää jäätelönsyönnin aiheuttavan hukkumiskuolemia, koska molempia esiintyy enemmän helteisinä päivinä, ei voida päätellä luomuruoan tai glyfosaatin aiheuttavan autismia. Tämmöisistä ei ole myöskään ikinä MIT:n julkaisemassa tutkimuksessa väitetty.
Washingtonin osavaltion yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan glyfosaatti ei myöskään kerry äidinmaitoon. Tutkimus näyttää vääräksi aikaisemman aktivistiryhmän julkaiseman raportin, jota ei oltu vertaisarvioitu, ja josta Mattssonkin kenties on hälyttävän korkeat lukunsa saanut.
Riittävän ravinnon ja terveellisen ympäristön järjestäminen maapallon miljardeille ihmisille ei ole helppo ongelma ratkaistavaksi. Maanviljelysmaan määrä on rajallinen, ja kaikenlaisella viljelytoiminnalla on vaikutuksensa ympäristöön. Kasvinsuojeluaineiden käyttö on yksi huomioitava näkökohta monien joukossa. Faktojen vääristely ja tarpeeton pelottelu eivät ole rakentavia tapoja käydä dialogia parhaista ratkaisuista.
Väinö Friman, FM, varavaltuutettu (vihr.), Tampere